Toiset kävelee, toiset pyöräilee

Maanantaina se vihdoin tapahtui, kuopus oppi kävelemään! Isosiskon yllytyksestä ja valmennuksesta rohkaistuneena tyttö päätti maanantaina iltapäivällä kävellä koko olohuoneen poikki kuin olisi ollut vanha tekijä kävelybisneksessä. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava ettei tämä ihan yllätyksenä tullut; neiti on kävellyt itseään huonekaluista tukien jo puoli vuotta ja viime ajat vain minimaalisesti jostain tukea pitäen - ennen tätä ilman tukea kävely ei ollut kuitenkaan onnistunut muutamaa askelta pidemmälle. Kun samana päivänä vielä alaleukaan ilmestyi lähes ehjästä rivistöstä useita kuukausia uupunut etuhammas, niin päivämäärää 11.4. voidaan pitää varsin merkityksellisenä lapsemme kehitykselle. Ehdotan, että tapahtumaa juhlistetaan valtakunnallisena isien kaljoitteluiltana tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Alkuviikko on kulunut muuten huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä kuin viime viikon loppupuoli. Oma pyöräilykausi on tullut avattua. Tähän mennessä pyörälenkkejä on takana kaksi kappaletta ja kilometrejä hieman yli kolmekymmentä - ei vielä paljon, mutta jos parin, kolmen lenkin viikkovauhtia pitää yllä koko kesän, kertyy kilometrejä ihan mukavasti syksyyn mennessä. Vanhemmalle lapselle on polkupyörä harkinnassa ja pitkän tuumailun jälkeen olemme päätymässä Tunturi Poniin; jos jollakulla on tästä pyörästä kokemuksia, hyviä tai huonoja, niin kommentteja otetaan mieluusti vastaan ennen pyörän ostamista. Pyörä tuntuu pienen kokeilun jälkeen sopivan robustilta ja siitä puutuu kaikki se tilpehööri (muovikori, muovinen tavarateline, jne.) joka menee rikki ensimmäisten käyttöviikkojen aikana. Itselläni on jälleen alkanut tehdä mieli maastopyörää: kyseessä on jokakeväinen intohimo. Muutamia käytettyjä maastopyöriä on tullut netistä katseltua, mutta sopivia ja sopivan hintaisia ei ole kovin paljon tarjolla, tai ne menevät heti. Saa nähdä jääkö pyörän ostaminen tänäkin kesänä ajatuksen tasolle.

Leipävertailussa on päädytty vaarallisille vesille: kävin ostamassa yllä olevassa kuvassa olevan tuoreen, ymmärtääkseni taikinajuureen tehdyn ja muutenkin herkullisen maalaisleivän maanantaina. Leipä oli tuore, valtavan iso ja edullinen (paino 1 kg, hinta 1,99). Ainoa mikä häiritsee on ostospaikka: Niittykummun Lidl. Ei silloin kun minä olin nuori Lidl:sta saanut kuin halpaa saksalaista olutta ja makkaraa. Mihin tämä maailma on menossa?