Pää tuntuu tällä hetkellä yhtä tyhjältä kuin vatsa, koko alkuviikko tuntuu pyyhkiytyneen mielestä. Syy on helppo päätellä: koko perhe on kärvistellyt koko alkuviikon ärhäkän vatsataudin kourissa. Nuorimmainen oli saanut ensimmäiset oireet jo sunnuntaina, mutta on selvinnyt kokonaisuudessaan varsin vähällä tästä harjoituksesta - vaipanvaihtovälit ovat tihentyneet, mutta muuten neiti on ollut koko lailla oma terhakka itsensä. Maanantain ja tiistain välisenä yönä vanhempi lapsista oksensi ja silloin oli viimeistään selvää missä merkeissä viikko tulee sujumaan.
Tiistai kului kotosalla kämppää siivotessa (ihan viikkosiivousta...) ja pientä toipilasta hoivatessa, kunnes noin viiden aikaan illalla vetovastuu siirtyi vaimolle; jouduin itse vuoteen (ja vessan) omaksi. Oppimiskokemuksena se, että lavuaariin ei kannata oksentaa: lavuaarin tukoksen avaaminen vatsatautisena ei ole kovin mieltä ylentävää hommaa. Tänään aamulla olo oli jo parempi, mutta sängyssä kului pitkälle iltapäivään asti. Nyt olo alkaa olla jo parempi, toivottavasti pahin on takana. Nyt vaan jännätään miten huomisen Megadeth/Slayer -keikan käy jos vaimo vielä saa saman taudin. Parempiakin alkuviikkoja on koettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti